Turveporo hankkeessa selvitettiin käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden uutta käyttöä porojen laidunalueena Pohjois-Pohjanmaalla.
Hankkeen aineisto koostuu kenttäkokeista sekä maanomistajille ja sidosryhmille suunnatusta haastatteluaineistosta. Haastattelussa kysyttiin näkemyksiä tuotannosta poistettujen turvesoiden jälkikäytöstä sekä siitä, kuinka mahdollisena pidetään porolaidunten palauttamista Turveporo-hankkeen menetelmiä käyttäen.
Tutkimuksen kenttäkoeosiossa paljaille, lannoittamattomille suonpohjille siirrettiin koneellisesti suolla esiintyvien poron luontaisten ravintokasvien, tupasvillan, järvikortteen ja raatteen kasvustoja. Vertailun vuoksi seurattiin kahden erilaisen laidunseoksen timoteilajikkeen (Tuure, Anjo) menestymistä kylvökokeessa lannoitetuilla koealoilla. Toinen laidunseos koostui turvemaiden nurmiviljelyyn soveltuvista lajikkeista (timotein osuus 75 % siementen painosta) ja toinen oli kaupallinen riistalaidunseos (timotein osuus 25 %). Lisäksi seurattiin suonpohjien luontaista kasvittumista. Turpeen kosteuden vaihtelu huomioitiin sijoittamalla koealat sekä kuivalle osalle ojien välistä sarkaa että kostealle pinnalle ojien lähellä. Lisäksi puolet koealoista aidattiin laidunnuksen vaikutuksen erottamiseksi. Siirto- ja kylvökoealojen koko oli 2 m x 2 m. Kasvustojen kehittymistä seurattiin kolmen kasvukauden ajan (2018–2020).