HARKAS-koesarjan tarkoituksena on tutkia vaihtelevan harvennusvoimakkuuden ja harvennuksen ajankohdan vaikutuksia puuston kehitykseen ja elinvoimaisuuteen sekä hakkuussa korjattavan puuston määrään, rakenteeseen ja laatuun. Suurin osa käsittelyistä on alaharvennuksa, mutta koesarjan kokeissa on myös yläharvennettuja ja systemaattisesti harvennettuja koealoja. Suurin osa kokeista on perustettu ensiharvennusvaiheen metsiköihin; vanhimmat 1960-luvun alussa, pääosa 1970-luvulla, ja uusimmat 2020-luvulla. Kokeita on perustettu kaikkiaan 107; 30 kuusikoissa, 76 männiköissä ja 1 lehtikuusikossa. Vuosien varrella kokeita on lopetettu säästösyistä ja tuhoutunut. Kokeista on ylläpidetty koejärjestelyiltään parhaimmat ja pyritty keskittämään kokeet samoille alueille, jolloin niiden ylläpito on edullista. Vuonna 2023 kokeita on voimassa alle puolet alkuperäisestä määrästä (44).
Menetelmäkuvaus
Koejärjestelyltään kokeet edustavat epätäydellisesti satunnaistettujen lohkojen koetta, jossa yleensä esiintyy neljä harvennustasoa. Näistä yksi aina täysin harventamaton vertailuala. Kokeet on perustettu subjektiivisesti valittuihin, tavanomaista tasaisempiin yhden puulajin metsiköihin. Kohteiden subjektiivisen valinnan vuoksi tulosten yleistämisessä pitää olla varovainen. Toisaalta kokeissa metsiköiden sisäinen kasvupaikka- ym. vaihtelu on pientä ja tutkittavat käsittelyt on arvottu ja toistettu, joten useiden samanlaisten kokeiden perusteella saadut tulokset käsittelyn vaikutuksista ovat yleistämiskelpoisia. Kokeilla tehdyt mittaukset ja kertyneen aineiston rakenne on kuvattu julkaisussa ’Metsikkökokeiden maastotyöohjeet’ MTT 257/ 1987.