Kuitupuun mittauksessa suomalaisilla sellu- ja paperitehtailla käytetään yleisesti paino-otantamittausta. Tämä aineisto sisältää paino-otantamittauksen otantaerien tuoretiheyden (kg/m³) mittaushavainnot sekä näihin liittyvät varastointiaika- ja -paikkatiedot ja varastointipaikan sääolosuhdetiedot varastointijakson ajalta.
Aineisto on koottu 17 sellu- ja paperitehtaan vastaanottomittausaineistoista vuosilta 2013–2022. Tehtaat sijaitsivat eri puolilla Suomea, ja niiden puunhankinta-alueet kattoivat valtaosan maasta. Aineistoon sisällytettiin ne otantaerät, jotka oli kuljetettu tehtaalle puutavara-autolla suoraan metsävarastosta. Tämä mahdollisti puunkorjuuseen ja puutavaran maantieteelliseen alkuperään liittyvien tietojen yhdistämisen vastaanottomittausaineistoon. Aineisto kattaa kuitupuutavaralajeista mänty-, kuusi- ja koivukuitupuun sekä lahokuusen ja haavan.
Aineiston muodostaminen on toteutettu useassa vaiheessa Luonnonvarakeskuksen Kuitupuun painomittauksen kehittäminen -projektissa (2019–2021) sekä sitä seuranneessa jatkokehityksessä. Vuosien 2013–2018 aineistot koottiin projektin alkuvaiheessa, projektin aikana vuosien 2019–2020 aineistoja käytettiin projektin aikana mallien testaamiseen, ja vuosien 2021–2022 (lokakuuhun 2022 asti) aineistoja hyödynnettiin jatkokehityksessä. Aineisto sisältää yhteensä noin 73 000 otantaerää.
Aineiston keskeinen muuttuja on otantaerän (kuitupuunipun) tuoretiheys, joka määritetään saapumistilassa mitatun painon ja kiintotilavuuden suhteena (kg/m³). Valtaosassa tapauksista kiintotilavuus on määritetty upotuspunnituksella. Pienessä osassa aineistoa kiintotilavuus on mitattu pölkyittäin manuaalisella saksimittauksella.
Yhtiökohtaiset puutavaralajikoodit on muunnettu yhdenmukaiseksi puutavaralajimuuttujaksi (Mäk, Kuk, Kok, KukLaho, Haapak). Mittauspaikka on määritetty tehtaan sijaintikunnan mukaan, ja mittausajankohta vastaanottomittauksen päivämäärän perusteella. Puutavaran korjuu- ja alkuperätietojen perusteella on johdettu korjuuajankohta, varastointiaika (korjuu- ja mittausajankohdan erotus) sekä maantieteellistä alkuperää kuvaavat muuttujat (kunta, kuntanumero, maakunta, maakuntanumero sekä erillinen viiden suuralueen alueluokitus).
Varastointijakson säämuuttujat perustuvat Ilmatieteen laitoksen hilamuotoiseen säähavaintoaineistoon. Jokaiselle kunnalle on määritetty sen maantieteellistä keskipistettä lähimpänä olevan hilapisteen vuorokausikohtaiset säähavainnot vuosilta 2012–2022. Otantaeräkohtaiset säämuuttujat on laskettu yhdistämällä nämä tiedot otantaerän alkuperäkunnan sekä korjuu- ja mittausajankohtien mukaisesti. Aineiston keskeisiä säämuuttujia ovat muun muassa varastointiajan sademäärä, lämpösumma ja keskilämpötila.