Koesarja (HIILIVESPA) muodostuu kokeista, joilla selvitetään vesienpalautuksen vaikutusta hiilitaseisiin ja suometsän kasvuun ja kehitykseen. Aineisto sisältää kaksi eri koesarjaa, joista viisi ovat vanhoja vesienpalautuskokeita ja toiset viisi uusia vesienpalautuskokeita. Kahdella koekentällä seurataan eri ojasyvyyskäsittelyjen vaikutusta hiilipäästöihin ja hydrologiaan.
Vanhat vesienpalautusalueet, puuston kasvukokeet
Vesienpalautuksen kasvuvaikutusten selvittämiseksi perustettiin 2023 yhteensä viisi koetta, joilla on tarkoitus seurata n. 10 vuotta aiemmin tehtyjen vesienpalautustoimien vaikutusta runkopuun kasvuun ojitetussa rämemännikössä. Kullekin kokeelle rajataan kaksi metsikkökoealaa (ympyräkoeala), joista toinen sijoittuu suometsään, jossa vesienpalautus on nostanut pitkäaikaisesti keskivedenpinnan tasoa ja toinen alueelle, jolle vaikutuksien ei katsota ulottuvan. Kohteet on valittu siten, että kumpikin koeala edustaisi suurin piirtein samanlaista kasvupaikkatyyppiä, puulajisuhteita (mäntyvaltaisia) ja puuston kehitysvaihetta. Kultakin puustokoealalta mitataan vähintään 50 rinnankorkeusläpimitaltaan yli 8 cm puuta, joista n. 20 valitaan koepuuksi.
Uudet vesienpalautusalueet
Kokeet on perustettu projektissa vuonna 2022 ja niiden tarkoituksena on tutkia vesienpalautuksen/vedenpalautuksen vaikutusta talousmetsän hiilensidontaan ja kasvuun ojitusaluemetssä. Vesienpalautus on toimenpide, jossa ojitusalueelta ja sen yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ohjataan luonnontilaiselle suolle suoran vesistöön johtamisen sijaan ja nostetaan näin vedenpintaa luonnontilaisella suolla ja parannetaan sen luonnontilaa. Samalla luonnontilainen suo toimii vesiensuojelukosteikkona. Toimenpide nostaa kuitenkin vedenpintaa myös viereisissä talousmetsissä ja voi vaikuttaa puuston kasvuun ja elinvoimaisuuteen kuivatustilan heikentyessä. Kokeet koostuvat kolmesta metsikkökoealasta (ympyräkoeala), jotka sijaitsevat varsinaisella vesienpalautusalueella, vesienpalautuksen vaikutusalueella talousmetsässä sekä (ennakoidun) vaikutusalueen ulkopuolella talousmetsässä. Koealan pinta-ala talousmetsissä riippuu puuston tiheydestä: näiltä koealoilta pyritään mittaamaan vähintään 100 kpl rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 cm:n paksuista puuta.