Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutus tervasroson esiintymiseen kestokoealaverkostossa Pohjois-Suomessa. Taudin esiintymistä selvitettiin sienen väli-isäntäkasveilla heti hakkuun jälkeen ja sitä seurataan sekä kasveilla että männyillä jatkossa n. 10 vuoden väliajoin.
Data koostuu tiedostosta, jossa on jatkuvan kasvatuksen koealoilta metsänkäsittelyittäin (avohakkuu, poimintahakkuu, pienaukkohakkuu, siemenpuuhakkuu ja hakkaamaton kontrolli) poimittu kultakin koealalta 5 satunnaisotosta maitikoita. Yksi kasviotos sisälsi n. 10 kasvia/kasvilaji. Kasvilajeina olivat metsä- ja kangasmaitikka. Yksi lohko vastasi aina yhtä metsänkäsittelyä ja ne oli arvottu alueittain. Alueita oli kaikkiaan 7 kpl Pohjois-Suomessa. Demo-metsä -koealaverkosto on Luken, Metsähallituksen, Metsäkeskuksen ja Lapin amk:n yhdessä perustamana verkosto. Koealaverkosto ja metsänkäsittelytoimenpiteet on kuvattu hankkeessa 41007-00185600 (https://www.luke.fi/fi/projektit/demometsa).
Kerätty data kuvaa ruostesienten määrän kasvien lehdillä eri käsittelyissä. Kunkin kasviotoksen sairaiden lehtien määrä on esitetty eri sarakkeissa. Tautimuuttujina ovat tervasroso-sienen (Cronartium pini) kesäitiöpesäkkeelliset (urediot) ja talvi-itiöpesäkkeelliset (teliat) lehdet sekä männynneulasruosteen (Coleosporium tussilaginis f.sp. melampyri) kesäitiöpesäkkeelliset (urediot)ja talvi-itiöpesäkkeelliset (teliat) lehdet. Lehtien tautisuudet on arvioitu mikroskopoimalla Luke (Oulu) Lynet-laboratoriossa. Arvioinnin on tehnyt J. Kaitera. Taudin määrän kehitystä on tarkoitus seurata käsittelyittäin määrävälein. Kerätty aineisto vastaa tautitilannetta yksi vuosi hakkuun jälkeen.