Luonnonvarakeskuksen webropol-kysely paliskunnille talven 2019-2020 lumi- ja muista luonnonoloista. Aineiston keruu huhti-kesäkuussa 2020.
Poronhoitoa kohdanneesta poikkeuksellisesta talvesta johtuen Paliskuntain yhdistys toimitti 21.2.2020 Maa- ja metsätalousministeriölle tiedoksiannon talven 2019–2020 vaikeista lumi- ja luonnonolosuhteista, joiden voidaan perustellusta syystä epäillä aiheuttavan porotaloutta kohdanneiden vahinkojen koskemista annetussa laissa (26.8.2011/987) ja asetuksessa (656/2016) tarkoitettuja vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriö katsoi Paliskuntain yhdistyksen selvityspyynnön sekä saamiensa tilanneraporttien ja kuulemiensa asiantuntija-arvioiden perusteella, että on olemassa riittävät syyt ryhtyä mahdollisen poronhoitoon kohdistuneen tuhon tai sen uhkan selvittämiseen nykyisen Porovahinkolain (987/2011) mukaisesti. Tämä selvitystyö on ohjattu lain mukaan Luonnonvarakeskukselle. Luonnonvarakeskus keräsi huhti-kesäkuussa webropol-kyselytutkimusaineiston paliskunnista. Kyselyaineisto on osin maa- ja metsätalousministeriölle tehtävän selvityksen pohjana. Kyseessä on viranomaisselvitys ja viranomaisaineisto.
Kaikille poronhoitoalueen paliskunnille laadittiin ja lähetettiin Webropol-internetkysely, jossa pyydettiin paliskuntia arvioimaan sekä syksyn, talven ja kevään 2019–2020 ajalta että paliskunnan alueen tavanomaisen vuoden osalta sää- lumi- ja kaivuolosuhteita sekä porojen ravinnonsaantia ja kuntoa. Samalla paliskunnilta kysyttiin ruokinnan kestoon ja kustannuksiin sekä erilaisiin poronhoitotöiden määriin liittyviä arvioita talvella 2019–2020 verrattuna edellisen kolmen talven vastaaviin. Paliskunnilta tiedusteltiin myös talven 2019–2020 aikana havaittuja ja arvioituja kuolleiden porojen määriä sekä mahdollisten sairauksien esiintymistä poroissa. Tavoite oli nimenomaan kartoittaa poikkeuksellisten lumi-, kaivu- ja ravinnonsaantiolosuhteiden vaikutuksia porojen kuntoon ja terveyteen sekä havaittujen ja todennäköisten porokuolemien määriin. Samalla pyydettiin paliskunnan arviota tulevan teurastuskauden vasaprosentista ja teurasmääristä verrattuna aikaisemman kolmen vuoden keskimääräisiin lukuihin. Lopuksi paliskuntia pyydettiin arvioimaan syitä vaikeaan laiduntilanteeseen sekä kartoitettiin näkemyksiä paliskunnan valmiudesta reagoida poikkeuksellisiin laidunolosuhteisiin ja käynnistää omia toimenpiteitä niihin. Edelleen kartoitettiin paliskuntien näkemyksiä nykyiseen lakiin ja järjestelmään porotaloutta kohdanneiden poikkeuksellisten luonnonolojen aiheuttamien menetysten ja tuhojen ehkäisemiseksi ja korvaamiseksi valtiovallan taholta, sekä poikkeusolosuhteiden kuormittavuutta paliskunnissa. Kyselyn tulokset vedettiin yhteen ja esitettiin kysymyksittäin taulukoina, graafeina ja karttoina. Kyselyyn vastasi määräajassa 47 paliskuntaa 54 paliskunnasta.