| lineage |
PEMMA-paikkatietoaineisto sisältää 22 aluetta kuvaten Helsingin ja Espoon merialueiden paikallisesti merkittäviä vedenalaisia meriluontoalueita. PEMMA-työ on toteutettu Velmun alaisuudessa.
Aluerajaukset perustuvat pääosin Velmun keräämään kartoitustietoon (sukellukset, videoinnit ja pohjaeläinnäytteenotot) vuosilta 2004-2022, Velmussa tehtyihin lajien ja vedenalaisten luontotyyppien levinneisyysmalleihin, ympäristömuuttuja-aineistoihin (ml. syvyys, suolapitoisuus), uhanalaisten lajien esiintymät (LajiGIS), pohjaeläinhavaintoihin POHJE-tietokannasta, GTK:n merigeologisiin aineostoihin (ml. EMODnet Geology), Zonation-analyyseihin (Virtanen ym. 2018, 2022) ja muihin julkaisuihin, jotka kuvaavat alueen merkitystä lajiryhmille.
PEMMAksi voidaan tunnistaa alue, joka täyttää vähintään yhden seuraavista kriteereistä: ainutlaatuisuus, harvinaisuus tai huomattava edustavuus; erityinen tärkeys lajin elinkierrossa; tärkeys uhanalaiselle tai taantuvalle lajille tai luontotyypille; herkkyys tai hidas palautumiskyky; biologinen monimuotoisuus tai luonnontilaisuus.
PEMMA-kuvauksia on tehty vain alueista, joilta on saatavilla riittävästi tietoa. Kaikkia tarkasteltavana olevia alueita verrattiin toisiinsa ja niihin sovellettiin systemaattisesti samoja kriteerien tulkintoja. Aineiston kentät ovat Alue (PEMMA-alueen nimi), Maakunta (maakunta, johon PEMMA-alue sijoittuu),Aluekoodi (PEMMA-alueen uniikki tunniste), Avainsanat (avainsanat kuvaavat alueen valintaperusteita) ja Lomake (linkki aluekuvauslomakkeeseen).
PEMMA-paikkatietoaineiston laadintaan ja sen tausta-aineistojen keruuseen osallistuivat ensisijaisesti Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, ympäristöministeriö, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Työstövaiheen työpajoihin osallistui Velmu-ohjelman asiantuntijoita, Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijoita sekä Helsingin ja Espoon kaupunkien meriluontoasiantuntijoita ja aluesuunnittelijoita.
***
PEMMA-datamängden innehåller 22 områden som beskriver lokalt betydelsefulla marina undervattensnaturområden i Helsingfors samt Esbos havsområden. PEMMA-datamängden har producerats under Velmu.
Områdesavgränsningarna baseras huvudsakligen på karteringsdata som samlats inom Velmu (dykning, videoinspelning och bottenfaunaprovtagning) mellan åren 2004-2022, art- samt habitatutbredningsmodeller producerade under Velmu, miljövariabeldata (inkl. djup, salthalt), förekomster av hotade arter (LajiGIS), bottenfaunaobservationer från POHJE-databasen, Geologiska forskningscentralens maringeologiska data (inkl. EMODnet Geology), Zonation-analyser (Virtanen m.fl. 2018, 2022) samt andra publikationer som beskriver områdets betydelse för artgrupper.
Ett område kunde klassas som PEMMA då det uppfyllde minst ett av följande kriterier: unika områden, livshistoriskt viktiga områden, område för hotade arter, områden som är särskilt sårbara, biologisk mångfald eller naturlighet.
PEMMA-beskrivningar har endast gjorts för områden från vilka tillräckligt med information existerar. Alla områden som granskades jämfördes med varandra och samma tolkningar av kriterierna tillämpades systematiskt på dem. Datafälten är Alue (=Område, namn på PEMMA-området), Maakunta (=Landskap, landskapet där PEMMA-området finns), Aluekoodi (=Områdeskod, unikt ID för PEMMA-området), Avainsanat (=Nyckelord, beskriver urvalskriterierna för området) och Lomake (=Formulär, hyperlänk till områdesbeskrivningsformuläret).
Finlands miljöcentral Syke, Forststyrelsen, miljöministeriet, Geologiska forskningscentralen GTK, Naturresursinstitutet Luke och Nylands närings-, trafik- och miljöcentral (NTM-central) deltog i första hand i utarbetandet av PEMMA:s rumsliga data och insamlingen av dess bakgrundsdata. I arbetsfasens workshoppar deltog experter från Velmu-programmet, experter från Nylands NTM-central samt havsnaturexperter och områdesplanerare från Helsingfors och Esbos städer.
***
The PEMMA spatial data contains 22 areas describing locally significant underwater marine nature areas in the sea areas of Helsinki and Espoo. The PEMMA data was produced under the Velmu project.
The area delineations are mainly based on mapping data collected by Velmu (diving, video recording and benthic sampling) during the years 2004-2022, distribution models of underwater species and habitat types produced in Velmu, environmental variable data (incl. depth, salinity), occurrences of endangered species (LajiGIS), benthic observations from the POHJE database, marine geological data of the Geological survey of Finland (incl. EMODnet Geology), Zonation analyses (Virtanen et al. 2018, 2022), and other publications describing the importance of the area for species groups.
An area could acquire the PEMMA status if it fulfilled at least one of the following criteria: uniqueness or rarity; special importance for life history stages of species; importance for threatened, endangered or declining species and/or habitats; vulnerability, fragility, sensitivity, or slow recovery; biological diversity or naturalness.
PEMMA descriptions have only been made for areas from which sufficient information is available. All areas considered during the working process were compared to one another, and the same interpretations of the criteria were systematically applied to them. The data fields are Alue (=Area, name of the PEMMA area), Maakunta (=Region, the region where the PEMMA area is located), Aluekoodi (Area code, unique identifier of the PEMMA area), Avainsanat (=Keywords, reflects the selection criteria of the area) and Lomake (=Form, hyperlink to the area description form).
The Finnish Environment Institute Syke, Metsähallitus, Ministry of the Environment, Geological Survey of Finland (GTK), Natural Resources Institute Finland (Luke) and the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Uusimaa (ELY centre) primarily participated in the preparation of the PEMMA spatial data and the collection of its background data. Experts from the Velmu program, experts from the ELY centre of Uusimaa, as well as marine nature experts and planners from the cities of Helsinki and Espoo participated in the workshops of the working phase.
***
Viitteet / Referenser / References:
Virtanen, E. A., Viitasalo, M., Lappalainen, J., & Moilanen, A. (2018). Evaluation, Gap Analysis, and Potential Expansion of the Finnish Marine Protected Area Network. Frontiers in Marine Science, 5. doi:10.3389/fmars.2018.00402
Virtanen, E. A., Forsblom, L., Haavisto, F., Keskinen, E., Kiviluoto, S., Kuismanen, L., Laine, A., Salovius-Laurén, S. & Viitasalo, M. (2022): Itämeri. Julkaisussa/I publikationen/In publication: Kuusela, S., Annala, M., Kontula, T., Leikola, N., Määttänen, A.-M., Virkkala, R. & Virtanen E. (toim./red./eds.). Kohti kattavaa suojelualueverkostoa. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen painopisteet Suomessa. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2022. s 267–300. URL: http://hdl.handle.net/10138/344399 |