Luke tuottaa vuosittain valkohäntäpeuran kanta-arvion. Vuodesta 2016 alkaen kanta-arvio on pohjautunut bayeslaiseen tilastomallinnukseen, jossa vasatuottoon ja kuolleisuustekijöihin perustuva populaatiomalli on ehdollistettu erilaisille kannan kokoa kuvaaville indikaattoreille. Näitä ovat metsästäjiltä saadut saalistiedot ja jahtikauden päätteeksi tehdyt arviot paikallisesta jäävän kannan koosta, liikennemääriin suhteutetut peurakolaritilastot ja valkohäntäpeuraa saalistavan ilveskannan koko. Mikäli käytettävissä on valkohäntäpeurajahdin aikana kerättyjä näköhavaintoja, ne tarkentavat vasatuoton arviointia. Havainnointi myös luo pohjaa kannanarvioinnin menetelmälliseksi kehittämiseksi, jossa pyritään erityisesti alueellisten erojen aiempaa parempaan huomioimiseen.
Helmikuun 15. päivä 2023 päättyneen metsästyskauden jälkeen kannan kokoa analysoitiin sekä hirvitalousalueisiin (HTA) perustuvalla mallilla että koko maan mallilla. HTA-malli asettaa aineiston alueelliselle tarkkuudelle koko maan mallia suurempia vaatimuksia, minkä vuoksi sen avulla voitiin mallintaa valkohäntäpeurakannan kehitystä vain viimeisen seitsemän vuoden ajalta.
Ajankohtaista valkohäntäpeuratietoa on julkaistu myös Luonnonvaratieto-palvelussa (https://luonnonvaratieto.luke.fi/). Palvelu kokoaa yhteen Luonnonvarakeskuksen tutkimustietoa, mukaan lukien riistalajien kannanarvioinnin, havainto- ja saalistilastoja ja sekä tietoa riistantutkimuksesta. Viime vuonna avatun palvelun myötä esim. valkohäntäpeuran saalis- ja havaintotilastot ovat tulleet suuren yleisön saataville.
Yhdysvaltain Minnesotasta Suomeen 1930-luvulla tuotu valkohäntäpeura on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana runsastunut voimakkaasti ja siitä on tullut Lounais-Suomen tärkein riistaeläin. Tiheän kannan alueella lajista on aiheutunut haittoja, joista peurakolarit lienee taloudellisesti merkittävin. Myös valkohäntäpeuran aiheuttamat maa- ja metsätalouden vahingot ovat kannan runsastumisen myötä lisääntyneet ja ainakin paikallisesti merkittävää on myös pihoihin ja puutarhoihin ja luonnonkasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset.
Kanta-arviot verotussuunnitelman pohjana
Riistanhoitoyhdistykset vastaavat metsästysasetuksen 8§ mukaisesti oman alueensa hirvieläinten verotussuunnitelman laatimisesta. Verotussuunnittelun apuna voidaan käyttää Luken tuottamaa kanta-arviota. Verotussuunnittelun tarkoitus on suunnitella tulevalla metsästyskaudella tarvittava hirvieläinten saalismäärä ja -rakenne sekä tarvittava pyyntilupamäärä, jolla asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Pyyntiluvanhakijat päättävät itsenäisesti hakemastaan pyyntilupamäärästä ja Suomen riistakeskus ratkaisee pyyntilupahakemukset julkisena hallintotehtävänä.